Robert L. Duncan
- Tokion lohikäärmeet
Kamakuran junassa oli kuumaa ja täyttä ja Calder löysi viimein kohdan jossa saattoi seistä vaunun reunalla ja katsella ulos ikkunasta piittaamatta tunteenilmauksista, jotka johtuivat siitä että hän oli päätään pitempi muita käytävällä seisovia miehiä. Kahdenkymmenenviiden muutoksen vuoden jälkeen hän ei tunnistanut enää yhtään mitään.
Nora Roberts
- Noidan lumoissa
Kun he kävelivät eteenpäin, kirkkaankeltainen perhonen pyrähteli heidän yläpuolellaan. Poissaolevana Ana nosti kättään, ja perhonen leijaili ujosti hänen kämmenelleen. Ana pysähtyi sivelemään sen hauraita siipiä. - Mitä jos vain kertoisit, mitä aiot tehdä tämän itsekeskeisen kirjailijan suhteen, joka saa sinut raivostumaan niin helkkaristi?
Philip K. Dick
- Tohtori Veriraha
Herra Hardy epäilemättä järjestäisi hänelle kyllä uuden hevosen, mutta hän oli pitänyt Walesin Prinssi Edwardista. Sitä paitsi oli väärin tappaa hevosta ruoaksi, koska niitä tarvittiin niin kipeästi. Ne olivat tärkein liikenneväline nyt kun suurin osa puusta oli kulutettu autojen häkäpöntöissä ja talvisin kellareiden lämmittämiseen. Hevosia tarvittiin myös jälleenrakentamiseen. Ne olivat nykyään tärkein voimanlähde, kun sähköä ei ollut.
J.K. Rowling
- Liha, veri ja luu
Laiha mies kiipesi pois kattilasta ja tuijotti Harrya... ja Harry tuijotti takaisin kasvoihin, jotka olivat vainonneet häntä painajaisissa jo kolme vuotta. Iho valkeampi kuin pääkallo. Suuret ja vimmaiset, helakanpunaiset silmät ja nenä litteä kuin käärmeen, sieraimina viillokset... Lordi Voldemort oli noussut.
J.R.R. Tolkien
- Noldorin pako
Örkit jotka olivat maan pimeydessä lisääntyneet vahvistuivat ilkeydessä, ja niiden musta herra täytti ne tuhon ja kuoleman janolla; niitä lähti Angbadin porteilta Morgothin nostattaman pilven alla ja ne hiipivät vaivihkaa pohjoisen ylängöille.
